torstai 7. heinäkuuta 2016

Samaan aikaan sisällä

Vaikka varsinkin alkukesä meni pihamaan ihmeiden pauloissa ja luontoa ällistellen havahduin huomaamaan että olen kesän mittaan puuhastellut monenlaista sisustussäätöä myös sisätiloissa. Varsinkin suomalaisen suvisään tarjotessa vettä niskaan ja puhuria pulisonkeihin alkaa seinien sisäpuolella tapahtuva toiminta kiehtoa kummasti.

Sen sijaan että reippailisi raikkaasti metsän läpi meren rantaan  nainen saattaakin ryhtyä toteuttamaan visioitaan.




Roikkuva korituoli josta kirjoitin jo aiemmin on osoittautunut hyväksi hankinnaksi. Paitsi että tykkään katsella sitä tykkään myös istua siinä. Samoin jälkipolvi. Mies on kehittänyt itselleen romahdusfobian eikä uskalla tuolissa istua vaikka painoraja sen sallisikin.Minua ei enää hirvitä yhtään.
 Ja jos tuoli romahtaa niin sitten miekii romahan.

Toinen uudistus olohuoneessa on yhden seinän tapetti. Katseeni harhaili kevään mittaan suuren tilan valkoisissa seinissä toistuvasti, eikä se katse ollut tyytyväinen katse. Tuntui että valkoista on liikaa isoilla pinnoilla, ja pientä lämmikettä tunnelmaan tarvitaan.

Alkukesällä tajusin että tapettia, tapettia, mutta sopivan löytäminen ei ollut ihan helppoa. Saatavillahan on nykyään toinen toistaan upeampia tapetteja, jumalaisia suorastaan.

 Kuulun itse kuitenkin niihin ihmisiin joita erilaiset kuosit ja kuviot samassa tilassa häiritsevät. Oikeastaan häiritsevät on hyvin alimitoitettu termi.Tunnustan olevani raivostuttava kuosikyylä (raivostutan itseänikin joskus.Mitä välii, jumalaare, sopivatko lapsen sukat yhteen paidassa olevan kukkakuvion kanssa??).


Joillakin ihmisillä on myös upea taito yhdistellä erilaisia värejä ja kuvioita päätyen todella hienoon lopputulokseen. Aion itsekin vielä harjoitella samaa. Terassia laittaessani hiukan jo osasin !

Jokatapauksessa siis paratiisimaiset lintutapetit ja värikkäät perinnekuosit olivat poissuljettu vaihtoehto. Jos sellainen olisi seinälle laitettu olisin luultavasti pakottanut perheenjäsenet pukeutumaan yksivärisiin vaatteisiin aina olohuoneessa oleskellessaan.

Ja ojentanut tapettiin sopimattomille vieraille seinään mätsäävän "tupakkatakin" , vieraan omia, paratiisitapettini kanssa riitasointuja soittelevia vaatteita piilottamaan.

Moni varmasti saapuisi uusintavisiitille pian.








Edellämainitut rajoitteeni tuntien ja hyväksyen päädyin ruotsalaisen Sandbergin Gaston tapettiin, värinä harmaa. Sävy näyttää taittuvan minusta hiukan lämpimään, hiekan suuntaan, mutta ei haittaavan paljon.
Valinta oli oikea. Sopivasti elävyttä mutta hillityin vedoin. Mattoja ja sohvatyynyjäkään ei tarvitse nakata kirppiskasaan.



Kolmantena tulokkaana on Villa Nokkosesta bongaamani , selvästi meille kuuluva vanha lipasto. Mööpeli alkoi huutaa nimeäni sillä sekunnilla kun kohtasimme, ja kätkee nyt sisäänsä kaikki dvd-levymme.
Vaihdoimme kaksi vetonuppia Tukholmasta ostamiini vaikka alkuperäisetkin ovat kauniit.









Pienempi mutta piristävä ja minusta hyvin sympaattinen  hankinta on keittiön pyykkipoikanaulakko (loistoidea minusta, tee-se-itse-ihmiset huomio! Saattaisi mahdollisesti onnistua jopa allekirjoittaneelta). Tämäkin tarttui mukaan Villa Nokkosesta.
Vaihtelen esillä roikkuvia tilpehöörejä tilanteen ja mielialan mukaan: pannulappuja , keittiöpyyhkeitä, lautasliinoja.

Jos täysin mielialan mukaan mentäisiin niin olisin tänä aamuna ripustanut siihen kirveen.

Poika sai huoneeseensa hiukan pienemmän version. Siinä roikkuvat nyt futisviirit, vähintä mitä äiti voi tehdä jalkapalloharrastuksen tukemiseksi.
Lajiin liittyvien oheistuotteiden ja asusteiden muokkaaminen esteettisempään muotoon voi kyllä olla mission impossible.




Mukaani kotiin kesäriennoista ovat tulleet myös pienet paperilinnut ja koristekorennot. Paljon iloa  pikkurahalla.

Melkein kaikki puutarhaan puhjenneet kukkivat kukat ovat kesän mittaan päätyneet vuorollaan maljakoihin kotia koristamaan: Omenan- ja kirsikankukat, ruusupuskan oksat, jasmiini,liljat.  Eilen otin muutaman omenapuunoksan pikkuomenineen sisään, ja ainakin toistaiseksi voivat mainiosti.









Viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä esittelen uunituoreen hankintani jossa asenne päihittää hyvän maun.
Sopi tämän päivän (ja varmasti myös monen tulevan päivän) fiiliksiin loistavasti ja sai paikan eteisestä .
Ettei kenellekkään saapujalle jäisi epäselväksi millä mallilla täällä asiat ovat.








Ei kommentteja :

Lähetä kommentti