I love Porvoo !

Huomaan piipahtavani yhä useammin Porvoossa Helsingin sijaan, ajomatkakin on suunnilleen sama. Olen aika ihastunut paikkaan, vanhan kaupungin putiikkeihin, vinoihon taloihin, kauniisiin yksityiskohtiin ja keskellä virtaavaan jokeen. Ainutlaatuinen kaupunki. Sisustusliikkeitä on paljon, omat suosikkini ovat ehkä åtta ja tummansävyinen ja sopivan vinksahtanutta pikkutavaraa tarjoava Destiny.

 

Paitsi vanhan kaupungin ihanuudet Porvoosta löytyy myös modernimpaa menoa joka on pakattu kompaktimpaan ja vähemmän aikaa vievään muotoon kuin Helsingissä.On HM, Tiger, Lidl ja Plantagen.Tarvitseeko ihminen oikeastaan muuta?

Tänäänkin suunnistin  Porvooseen viettämään viikottaisen oman aikani. Kuopus on maanatai-aamupäivät kerhossa ja allekirjoittanut laittaa silloin elämän risaiseksi.  Pikakelauksella, koska aikaa on vain kaksi tuntia.

Kesä oli alkanut Porvoossakin.Turistibusseja oli vähintään 10 ja kuhina sen mukainen. Tuntui  hyvältä kävellä turistien keskellä, nauttia auringosta ja vanhan kaupungin tunnelmasta.Olin hetken kesälomalla!

 

 

 

Promenaadasin hiukan, katselin kun punkkaripoika soitti joen rannassa kitaraa ja amerikkalaiset ottivat valokuvia.Sitten päätin suunnata kirpputorille.

Vanhassa kaupungissa on useampikin antiikkiliike mutta hinnat ovat melko korkeat. Itse käyn usein Kellarikirppiksellä  joka sijaitsee ihan Vanhan kaupungin kupeessa. Se on bunkkerimainen itsepalvelukirpputori jonne ei päivä paista mutta olen tehnyt sieltä monta löytöä.

Edelliseltä  toivioretkeltä toin mukanani vanhan opetustaulun jossa ohjeistetaan yskimistekniikkaa. Se löysi paikkansa vierashuoneen sängyn yläpuolelta. Että osaavat olla.

 

En joutunut pettymään tälläkään kertaa.Tartun pulloon aina kun tilaisuus koittaa, ja nyt koitti.
Bongasin kaksi pientä, vanhaa limsapulloa joissa kummassakin oli täysin ehjät etiketit tallella. Pulssini nousi ja kämenet hikosivat kun havaitsin hinnankin olevan siedettävä. MULLEMULLEMULLE !

Ihanuudet pääsivät kotona etiketittömien (jestas mikä sana) lajitovereidensa viereen ikkunalaudalle.

 

Minun on itsenikin usein vaikea ymmärtää kuinka suurta iloa kippo, kuppi tai lasipullo voi tuottaa aikuiselle ihmiselle.

Edellämainittujen lisäksi keittiöpyyhkeet, mukit ja vanhat kakkuvuoat saavat minut kihdyksiin. En silti ole huolissani, voisi sitä kiihtyä paljon tuhoisampiin seurauksiin johtavista asioistakin.

Matkalla kirppikseltä autolle nappasin vielä take away- kahvin mukaani Raatihuoneen torin laidalla sijaitsevasta kahvilasta. Alkoi olla jo kiire, joten kaadoin puolet kahvista etupenkille ja valkoiselle huivilleni.

Riemukasta viikkoa kaikille !