Mittee halavattua on tapahtunna?
Yhden naisen road trip SAVOon ja takaisin on tapahtunna.
Juureni johtavat, hiukan löyhästi tosin, kohti savoa. Siellä asuvat vanhempani ja useampia ystäviäkin.Eripuolille suloista savonmuata ripoteltuna.
Silloin tällöin hyppään ratin taa ja ajan yksin yhden yön reissulle rakkaan ystäväni luo. Varsinkin silloin kun alan olla terapian tarpeessa.
Päämääränä oli siis Joroinen, tuo hotelli Joronjäljenkin tunnetuksi tekemä suomen Pariisi.
Pidän autolla ajamisesta ja pelkästään ajomatka musiikin säestyksellä ajateltujen ajatusten, maisemien ja mutu-tahtiin tehtyjen pysähdysten kera tarjoaa laatuaikaa.
Kun täti saapuu savon maille Metalican Wellcome home sanitariumin kajahtaessa kaiuttimista on tunnelma komea (kas näin heiluu täti ja täti heiluu näin)
Vitostien varrella riittää kaunista katseltavaa, ja näin kesäaikaan paljon kiinnostavia pysähdyspaikkoja.
Kamera kulki tietysti mukana ja havaitsin sisäisen Juhani Palmuni heränneen: tunnen suurta viehtymystä latojen kuvaamista kohtaan.
Reitiltä löytyy mm. Mikkelin Kenkävero. Vanha pappila jonka yhteyteen on perustettu kahvila, ravintola, sekä useampi pieni ja yksi isompi design/ lahjatavara/lähiruokamyymälä. Miljöö on kaunis, ja pysähtyminen ehdottomasti suositeltavaa! Kahvila/ravintola ja iso myymälä ovat avoinna läpi vuoden.
Tällä kertaa jätin Kenkäveron väliin ja tein pysähdyksen Tertin Kartanossa. Myös ihana Tertti löytyy Mikkelistä, aivan tien varresta. Vanhassa kartanossa on ravintola ja piharakennuksessa kahvila jossa on tarjolla keittolounas ja monenlaista makeaa. Putiikista löytyy sisustustavaraa ja Tertin omia herkkutuotteita.Lisäksi on hotellihuoneita viehättävässä aittarakennuksessa.
Ravintolasta mainittakoon että se on hintava mutta kulinaristIn keidas. Tällä kertaa en syönyt siellä mutta pari kertaa olen sen tehnyt ja molemmat kerrat ovat jääneet mieleen elämyksinä. Ruoka on järjettömän hyvää.
Ystäväni jota menin tapaamaan ollut ystäväni ystäväni parikymmentä vuotta. Olemme kokeneet laajan repertuaarin erinäisiä elämänmutkia. Hän on korvaamaton.
Istuimme tunteja Saimaan rannalla laiturilla nauttien maisemasta ja hölöttämisestä. Maailma asetettiin taas kohdalleen.Naurettiin ja melkein itkettiinkin.Kesäilta oli kenties kesän lämpimin
Oli mukavaa tavata myös 3-vuotias kummipoikani, maalaisisäntä ja traktorivirtuoosi parasta A-luokkaa.
Paluumatkalla tapasin ilokseni toisenkin vanhan ystäväni ja hänen poikansa piipahtaessani mökkikahvilla. Vierailin mökillä ensi kertaa ja paikka oli hurmaava, sateesta huolimatta.
Mökittömänä on mahtavaa saada piipahtaa toisten mökeillä aidossa suomikesätunnelmassa.
Kesäfiilistelyn kohokohtina sain kunnian vierailla peräti kahdessa kauniissa ulkohuussissa.
Nautin.
Rentoutuneesta mielentilasta huolimatta paluumatkalla allekirjoittaneen kuuppaa alkoi muutamaan otteeseen kuumotella.
Tosiasia on että teillämme liikkuu liikaa toisista piittaamattomia, ylimieleisä pölkkypäitä. Varsinkin ratin takana.
Vierailu huoltoaseman lahjatavaraliikkeessä palautti mieleen paitsi savolaisen huumorintajun myös sen miksi mieluummin vierailen kuin asun siellä.
Tarjolla oli paikallista käsityöläistaidon tuotetta:
Kotona kaivoin esiin miehelle tuliaiseksi Tertista ostetun Karu arki- kaljan ja omat hankaussieneni ja sudenkorentoni (kyllä.tyylikkäitä sieniä on kuulkaa PIINALLISEN vaikea löytää!), silittelin jo nukkuvia lapsia ja ajattelin että olipas vuan melekosen mukava viikonloppu.
Karun arjenkin kestää.
