Lisää mittumaaria

Tänä juhannuksena

seurasin Sipoonkorven villien, nuorten lehmäneitojen railakasta elämää , valloittavia nautoja.
Joukossa taisi olla yksi sonnikin. Ne laukkasivat hurjapäisesti edestakaisin, kahlasivat purossa (viilennys-ja ötökänhäätösyistä,luulisin), ylittivät siltaa ja kävivät välillä esittäytymässä meille.

Tuntui niin hyvältä nähdä elikot nauttimassa luomuolosuhteista että mahanpohjaa kutitti.
 Itse seistä pönötin aidan takana.Turvassa. Eivät päässeet ajamaan takaa.

Nämä ovat tosi hienoja lehmiä, sanoi 7-vuotias.

Seurasin myös hyvän ja pahan taistelua aviomieheni ja Luciferin välillä. Musta paholainen ei aikonut alistua kasattavaksi.
Iloinen juhannustunnelma oli jo hetken uhattuna mutta mies suoriutui kuin suoriutuikin voittajana ja perinteinen grillaus pääsi alkamaan.

Kun Lucifer oli saatu kuumaksi söin liikaa. Varsinkin halloumia.Suolassa ei halloumitehtailija säästele.

Seuraavana aamuna silmäluomet muistuttivat läpikuultavia nakkeja (en ottanut kuvaa).

Valmistin mansikkakakun. Valmispohjista.Halvimmista. Suomalaisista mansikoista.Rahkasta, kermavaahdosta, banaanista. (Jestas. Tuon edeltävän litanian voi laulaa "kotiviinin" sävelellä.Tein sulle mansikkakakun valmispohjista vain.Rahkasta, banaanista rakkaus rinnassain.nice.)
 Rahka ja kermavaahto maustetaan sokerilla. Ja rasvatonta maitoa kostukkeeksi. Ta Daa!

Järjettömän hyvää ja helppoa. Koko perhe oli samaa mieltä.

Kahlasin, hengailin laiturilla, en uinut. Toinen uimapukuni on liian pieni ja toinen liian ruma.
 Lapset ja mies uivat.
Poika eteni jo jonkinmoisen matkan pinnalla pysyen. Ylpeä poika, ylpeä äiti!

Tytär juoksi veteen noin kolmekymmentäkuusi kertaa.

Kävin kokolla. Maalaiskylän juhannusroihu oli todella komea.
Kokon oheistuotteena pääsin seuraamaan hiukan livemusiikkiakin. ei ollut Popedaa, ei Juice-vainaata rajan takaa.

Oli duo nimeltä Rivermouth Ravens. Olen kuullut paljon huonompiakin cover-virityksiä.
Tytär oli melko lumoutunut.

Minä en voinut pahoin.

Metsäilin yksin hiukan. Kiipesin kallion (joka myös Kyypelinvuorena tunnetaan) laelle ja katsoin kun aurinko laskeutui kelomännyn taakse.
Tunnelma oli oudon pysähtynyt. Kaunista mutta hiukan karmivaa. Liekö juhannus vai paikkaan liittyvät hurjat ja huurupäiset tarinat jotka saivat pientä kylmänvärettä kihoamaan.

Vaikuttava paikka, mutta en jäänyt odottamaan suviyön hämärää vaan jatkoin iltaa siipan seurassa.
Ensin löylyissä ja sitten terassin hämärässä, kynttilät ja Cokis jäillä, tack.

Yölinnut vihelsivät, kiljahtelivat ja lurittivat. Jasmiini tuoksui pökerryttävän hyvältä. Ei karminut enää.

Strömsö-momentti parasta A-luokkaa.

Tämmöinen juhannus tällä kertaa.
Eikä tämän postauksen jälkeen vuoteen pihaustakaan juhannuksesta, lupaan!

Top vitonen

Ajattelin veivata positiivia oikein urakalla ja jakaa kanssanne viisi woimaannuttavaa kohokohtaa/ Strömsö-hetkeä viikostani. Kun ryhdyin asiaa pohtimaan, niin niitähän on kertynyt melkoinen liuta vastoin alkuviikon odotuksia. Tässä viisi kovinta:

1.Tumman ja karvaisen komistuksen antama päähieronta

Tavoitteenani oli saada meistä helfie (=hevos-selfie), mutta kopukka päätti hemmotella allekirjoittanutta oikein kunnolla. Päähieronta kesti hyvän tovin eikä otus säästellyt itseään pyöritellessään turpaansa päässäni. Lopuksi hieroja päristi sieraimistaan virkistävän suihkun hierottavansa naamalle.

Naurattavaa ja liikuttavaa.

2. Kettu kakalla

Jatketaan eläinteemalla. Saimme keskiviikon iltakävelyllä yllä mainitun hierojan kanssa seurata nuoren ketun touhuja uskomattoman läheltä. Etäisyyttä oli parhaimmillaan n.10 metriä. Hevonen pysyi ihme kyllä nahoissaan ja katseli repolaista hyvin tarkkaan. Kettu katseli myös meitä touhujensa lomassa.

Se saalisti onnistuneesti, kaiveli kuoppia maahan ja asettui sitten pellon laitaan kakalle vilkuillen välillä olkansa yli onko yleisö vielä paikalla. Oli todellakin.

Huikeaa. Vieläkin hyvä fiilis tästä. ( actionkuvia, pahoittelen huonoa laatua ! )

 

 

3. Villasukkamoppi

Vinkki kaikille siivouksen ystäville, älä pakkaa villiksiäsi pois kesän tieltä. Paitsi että juhannuksena todennäköisesti tarvitset niitä jalkoihisi, tarvitset niitä myös siivoukseen. Hoidin eilen yläkerran pölypallot pois järjettömän nopeasti villasukkametodilla : sukat jalkaan, laahaa ja pyörittele koipeasi pölyssä ja TADAA- pöly tarttuu sukkaan. Jos torppasi on päässyt todella pahaan jamaan, muista putsata sukka riittävän usein.

Tämä kikka toiminut minulla jo vuosia.

 

4. Tuoksuvat sadepisarat

En ole koskaan lämmennyt tuoksukynttilöille tai huonetuoksuille, ehkä siksi että suurin osa niistä lemuaa minusta karmealle. Nyt kolahti, ja olin pakotettu (nenäni toimesta) ostamaan elämäni ensimmäisen huonetuoksun. Raikas, puhdas ja jotenkin sadunomainen häivähdys. Huumaavan ihana lasipullo koristeenaan sudenkorento ja tuoksuna Raindrops.

Mitä nainen voi tehdä muuta kuin kaivaa lomapakkonsa esiin? Täällä tuoksuvat nyt satumaiset sadepisarat! Melko vastasiivottu tunnelma yhdistettynä villasukkametodiin. Ilman sitä siivousta.

5.  Yrttiyritelmä aloitettu

Jeeeeeeeaaaaah! Persiljansiemenet muhivat mullassa puulaatikon hellässä huomassa. Ruohosipuli seuraa toivon mukaan perässä viikonlopun aikana. Sisäinen puutarhurini on liekeissä !

Pakko laittaa tähän vielä bonuskohta: esikoinen toi kotiin eskarissa askartelemansa huikean hienon kuumailmapallon. Pallo löysi matkustajakseen mustan korpin ja päätyi lentämään keittiön ikkunan eteen. Ilahdun joka kerta kun katson palloa.

Toivottelen kaikille ilomielistä ja ihanata viikonloppua. Itse voisi viettää sen esimerkiksi pilviä tuijotellen ja suklaata syöden, mutta perhe-elämä saattaa tuoda ohjelmaan muutakin.