Näytetään tekstit, joissa on tunniste Saimaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Saimaa. Näytä kaikki tekstit

torstai 14. heinäkuuta 2016

Mänkee Savonlinnaan!

Savonlinna, itäinen helmi, kesäkaupunkien kermaa.
Talviaikaan taantuu,taipuu, vaipuu horrokseen Saimaan syleilyyn.
Paljon ei liikahda.





Uskallan sanoa koska olen asunut osan lapsuuttani ja nuoruuttani siellä.Talvet olivat melko pitkät, voin mainta.

Kaupunki on näyttänyt parhaat puolensa oikeastaan vasta vuosien päästä, kaukaa katsottuna ja lähes turistina sinne tullessa.
Voi nostalgisoida, kiertää vanhan koulun pihan, ajaa ohi entisen kotitalon, katsoa sightseeing-laivan kannelta sitä rantaa jolla kesäöinä kauan sitten kavereiden kanssa hengailtiin.
Tavata pari tuttuakin torilla.






Kävimme taas kesäreissulla, sukuloimassa ja savonlinnailemassa.


Voin vilpittömästi suositella kesäkohteeksi, oopperalla tai ilman.
Paljon pientä kivaa nähtävää ja tehtävää, upeat maisemat ja rento, omanlaisensa tunnelma.
Erittäin sovelias lapsiperheille.

Helsingistä n. 330km autoillen ja junallakin pääsee. Ei paha.



Tässä muutama järeä suositus Savonlinnaan mänijöille, olokeepa hyvät:

1. TORI
Kesäisen Savonlinnan sydän. Veden äärellä sataman vieressä. Tarjolla koruja, vaatteita, matkamuistoja.Osa aika kivoja. Löysin korvikset ja pääkallo-kynttilänjalan.
Erityismaininta Suomen Luonnonsuojeluliiton kojun hienoille norppa-tuotteille. Mauttomia huumoripaitoja ja rumaa koriste-esineistöä löytyy kuten torilta kuuluukin.





Myös herneitä, mansikoita, ja tietenkin lörtsyjä. Jos joku ei tiedä mikä tämä savonlinnalainen kauniilla nimellä siunattu kulinaarinen riemuvoitto on saa nyt tilanteen korjattua:

Lörtsy on perinteisesti joko suolaisena versiona jauhelihatäytteinen tai makeana omenhillotäytteinen piirakka. Lörtsähtelevä, litteä. puolipallon muotoinen.
Rasvassa keitetty. tietenkin.

Nykyisin saatavilla myös mm. huikea kasvislörtsy, lakkalörtsy, vadelmalörtsy ja lohilörtsy.
Suolaiset versiot syytä nauttia torikahvilassa kaikilla mausteilla.
Tällä reisulla ehdin vetäistä kolme kasvislördeä.Torikahvilassa, tuttujen seurassa.

Huom! Varo kopiolörtsyjä! Muilla paikkakunnilla valmistetut tai valmiiksipakatut markettilörtsyt EIVÄT ole lörtsyjä lainkaan!

2. OLAVINLINNA

Ei Savonlinnaa ilman Olavinlinnaa. 1400-luvulla rakennettu linna pönöttää kalliosaarella ihan keskustan tuntumassa.
Tunnelma on erittäin keski-aikainen ja linna kaunis.
Linnassa on päivittäin opastettuja kierroksia myös lapsivieraat huomioitu.Voi mm. leikkiä rooliasuilla tai rakentaa isoilla palikoilla Olavinlinnan. Kierroksillakin on hop on-hop off-mentaliteetti eli mukana voi olla vain osan opastusta jos 45min- tunti vaatii turhan pitkän keskittymisen.









Kiinostava ja ehdottomasti suositeltava käyntikohde Savonlinnan kävijälle.

Heinäkuun ajan käynnissä ovat Oopperajuhlat ja linnassa on esitys useana iltana viikossa. Julkkisbongailua,varsinkin  poliitikkojen, voi harjottaa erityisesti ensi-iltojen yhteydessä hankkiutumalla linnalle johtavan rantakadun tai Linnankadun varteen istuskelemaan n klo 18 alkaen, muka muuten vain.

Vierailimme linassa tälläkin kertaa, lasten toiveesta. Macbeth-oopperan kenraaliharjoitukset sattuivat juuri olemaan käynnissä joten tunnelmaa siivitti upea, italialainen oopperamusiikki.


3.KASINONSAARET JA LETTUKAHVILA KALLIOLINNA

Upea kävely/pyöräilykohde ihan keskustan vieressä, autoton alue.
 Torilta pääsee siltaa pitkin. Kauniita maisemia, uimapaikka,laavu ja kesäisin vanhassa huvila Kalliolinnassa huippuihana lettukahvila ja pieni taidenäyttely.
Lettuihin on tarjolla laaja repertuaari suolaisia sekä makeita täytteitä ja tunnelma on vertaansa vailla.
Jos menet Savonlinnaan menet tänne!










4. LAIVARISTEILY

Savonlinnan on suomen Venetsia.Kulttuuriperimä saattaa toki hiukan poiketa Italian versiosta, parempaan tietenkin. Italialaisilla ei taatusti ole ollut tervanpolttoa ja savupirttejä.
Hurjina nuoruusvuosina moni kaverikin liikkui kesäisin veneellä ja kyydin torille tai kotiin sai usein vesiteiste.

Satamasta torin vierestä lähtee päivittäin runsas määrä erilaisia laivaristeilyitä. Osa kestää tunnin tai puolitoista ja kiertää kaupungin ympäri vesiteitse.Lisäksi on tarjolla mm. risteilyjä Punkaharjulle, yön yli risteilyjä Kuopioon jne.







Hyvällä tuurilla voi bongata norpan.

Kaunis Saimaa ja vesistöt ovat niin iso osa Savonlinnaa että vesillä kannattaa käydä.
Teimme tunnin retken (sopiva pituus 3-vuotiaalle) ja kyllä kannatti vaikka allekirjoittaneelle maisemat hyvin tuttuja ovatkin.
Jos olisimme olleet liikkeellä aikuisvoimin olisi pidempikin vesilläolo kyllä kelvannut!






5. RIIHISAAREN MUSEO

Ystäväni oli nuoruusvuosinamme täällä kesätöissä, ja museon lippukassalla hengaten on tullut vietettyä useampi juorutuokio.
Nyt vierailin maksavana, asiallisena ja erittäin kultturellina  museokävijänä.

Perusnäyttely laiturilla kuvaa Savonlinnan seudun elämää menneinä aikoina. Mm.tervanpolttoa, kaupungin pienosimalli ja Nestori Miikkulainen norppineen.

Lisäksi vaihtuvia näyttelyitä, juuri nyt Savonlinnan poliisin historiaa, luontonäyttely (norppa, yllätysyllätys!), valokuvanäyttely joka käsittelee Euroopan linnoja sekä pieni taidenäyttely jossa kuuluisista maalauksista tehty nukkeversioita. (joukossa oli muutama helmi ja idea minusta hauska) .









Museon takana laiturissa on vanha tervahöyry Mikko jonka sisään pääsee pällistelemään.

Kokonaisuus allekirjoittaneen mielestä mukava, sopivan kokoinen. Kolmevuotias tykkäsi myös (esikoinen oli isovanhempiensa hemmoteltavana. valitsi mieluummin mummin ja ukin kuin museon).

Keskustasta Olavinlinnalle ja Riihisaareen johtavan rantakävelykadun varressa on erittäin hyväksi havaittu Pikkukakkosen leikkipuisto ja Koulukadun uimaranta.
Jos mukananne on henkilöitä joiden täytyy yleisen viihtyvyydenkin kannalta päästä purkamaan kertyneitä energiavarantojaan fyysisiiin suorituksiin tämä on oikea paikka!

Samansuuntasesti ylempänä kukevalla Linnnankadulla on mukavia pieniä putiikkeja, nukke-ja lelumuseo Suruton sekä hyvä, lounastakin tarjoileva kahvila Saima.


Hotelli Seurahuoneen katolla sijaiseva Muikkkuterassi on legendaarinen, monellakin tapaa.Näistä tavoista ei tässä enempää.

Kuitenkin käymisen arvoinen, maisemat mahtavat kun ummistaa silmänsä itse terassin kunnolta.Todella kipeästi puunauksen ja remontin tarpeessa.
Tarjolla ON muutakin kuin muikkuja jotka miehen mukaan olivat todella hyviä.


Jos olette liikkeellä autolla ja aikaa riittää lisäisin suosituslistaani retken Punkaharjulle (n.30 km Savonlinnasta).
Harjutien maisemat ovat näkemisen arvoisia ja huolella tehty metsämuseo Lusto huomattavasti kiinnostavampi ja monipuolisempi kuin nimi antaa ymmärtää..

Lapsellista aktiviteettia löytyy vesi-ja puuhapuisto Kesämaasta.






Huomautan vielä että savolaisten puhuessa vastuu todellakin siirtyy kuulijalle ja että Savonlinnassa on sairaalloisuutta hipovan tehokas pysäköinninvavonta. Jos kiekon aika ehtii ylittyä viidellä minuutilla on lappu todennäköisesti jo lasissa.


Vielä on kessee kahtomata, mänkee Savonlinnaan ja naattiikee, immeiset!












maanantai 4. heinäkuuta 2016

Terapiaa savolaiseen tapaan

Maanantaiaamu.Sataa vettä. Allekirjoittanut on silti melko hyvässä hapessa.
Mittee halavattua on tapahtunna?

Yhden naisen road trip SAVOon ja takaisin on tapahtunna.



Juureni johtavat, hiukan löyhästi tosin, kohti savoa. Siellä asuvat vanhempani ja useampia ystäviäkin.Eripuolille suloista savonmuata ripoteltuna.

Silloin tällöin hyppään ratin taa ja ajan yksin yhden yön reissulle rakkaan ystäväni luo. Varsinkin silloin kun alan olla terapian tarpeessa.
Päämääränä oli siis Joroinen, tuo hotelli Joronjäljenkin tunnetuksi tekemä suomen Pariisi.









Pidän autolla ajamisesta ja pelkästään ajomatka musiikin säestyksellä ajateltujen ajatusten, maisemien ja mutu-tahtiin tehtyjen pysähdysten kera tarjoaa laatuaikaa.
Kun täti saapuu savon maille Metalican Wellcome home sanitariumin kajahtaessa kaiuttimista on tunnelma komea (kas näin heiluu täti ja täti heiluu näin)

Vitostien varrella riittää kaunista katseltavaa, ja näin kesäaikaan paljon kiinnostavia pysähdyspaikkoja.
Kamera kulki tietysti mukana ja havaitsin sisäisen Juhani Palmuni heränneen: tunnen suurta viehtymystä latojen kuvaamista kohtaan.


Reitiltä löytyy mm. Mikkelin Kenkävero. Vanha pappila jonka yhteyteen on perustettu kahvila, ravintola, sekä useampi pieni ja yksi isompi design/ lahjatavara/lähiruokamyymälä. Miljöö on kaunis, ja pysähtyminen ehdottomasti suositeltavaa! Kahvila/ravintola ja iso myymälä ovat avoinna läpi vuoden.

Tällä kertaa jätin Kenkäveron väliin ja tein pysähdyksen Tertin Kartanossa. Myös ihana Tertti löytyy Mikkelistä, aivan tien varresta. Vanhassa kartanossa on ravintola ja piharakennuksessa kahvila jossa on tarjolla keittolounas ja monenlaista makeaa. Putiikista löytyy sisustustavaraa ja Tertin omia herkkutuotteita.Lisäksi on hotellihuoneita viehättävässä aittarakennuksessa.






Ravintolasta mainittakoon että se on hintava mutta kulinaristIn keidas. Tällä kertaa en syönyt siellä mutta pari kertaa olen sen tehnyt ja molemmat kerrat ovat jääneet mieleen elämyksinä. Ruoka on järjettömän hyvää.

Ystäväni jota menin tapaamaan ollut ystäväni ystäväni parikymmentä vuotta. Olemme kokeneet laajan repertuaarin erinäisiä elämänmutkia. Hän on korvaamaton.

Istuimme tunteja Saimaan rannalla laiturilla nauttien maisemasta ja hölöttämisestä. Maailma asetettiin taas kohdalleen.Naurettiin ja melkein itkettiinkin.Kesäilta oli kenties kesän lämpimin












Oli mukavaa tavata myös 3-vuotias kummipoikani, maalaisisäntä ja traktorivirtuoosi parasta A-luokkaa.




Paluumatkalla tapasin ilokseni toisenkin vanhan ystäväni ja hänen poikansa piipahtaessani mökkikahvilla. Vierailin mökillä ensi kertaa ja paikka oli hurmaava, sateesta huolimatta.
Mökittömänä on mahtavaa saada piipahtaa toisten mökeillä aidossa suomikesätunnelmassa.






Kesäfiilistelyn kohokohtina sain kunnian vierailla peräti kahdessa kauniissa ulkohuussissa.
Nautin.

Rentoutuneesta mielentilasta huolimatta paluumatkalla allekirjoittaneen kuuppaa alkoi muutamaan otteeseen kuumotella.

Tosiasia on että teillämme liikkuu liikaa toisista piittaamattomia, ylimieleisä pölkkypäitä. Varsinkin ratin takana.

Vierailu huoltoaseman lahjatavaraliikkeessä palautti mieleen paitsi savolaisen huumorintajun myös sen miksi mieluummin vierailen kuin asun siellä.

Tarjolla oli paikallista käsityöläistaidon tuotetta:




Kotona kaivoin esiin miehelle tuliaiseksi Tertista ostetun Karu arki- kaljan ja omat hankaussieneni ja sudenkorentoni (kyllä.tyylikkäitä sieniä on kuulkaa PIINALLISEN vaikea löytää!), silittelin jo nukkuvia lapsia ja ajattelin että olipas vuan melekosen mukava viikonloppu.

Karun arjenkin kestää.